| Kerro ystävällesi sivuista. |
|
|
|||
|
| Kerro ystävällesi sivuista. |
 | |||||
| | | | | |
| Elämän jännittävin vuosi! Viisisataa miljoonaa vuotta kahdessakymmenessä kuukaudessa? Lapsen ensimmäisen elinvuoden kehitys on todellinen ihme. Pieni ja avuton nyytti muuttuu toimintakykyiseksi ihmiseksi, joka pystyy kävelemään, puhumaan, ymmärtämään ja ajattelemaan. Ihmisen elämässä ei myöhemmin ole toista yhtä ihmeellistä ja tapahtumarikasta vuotta kuin on ihmisen ensimmäinen elinvuosi. Lapsen kehitys tuntuu vieläkin uskomattomammalta, kun vertaamme yksivuotiasta lasta ja munasolua, joka on ollut kiinnittyneenä äidin kohtuun vain kuukausia aiemmin. Ikään kuin lapsi kävisi 20 kuukaudessa läpi kaikki kehitysopin vaiheet pienestä selkärankaisesta eliöstä ihmiseksi. Panee miettimään, vain mitä? Elämämme kalana Viisisataa miljoonaa vuotta sitten ainoat maapallolla elävät eliöt olivat alkeellisia selkärankaisia. Ne olivat yksinkertaisia organismeja, jotka muistuttivat äidin kohdussa juuri hedelmöittynyttä munasolua. Alkeellisista eliöistä kehittyi monimutkaisia organismeja samalla tavalla kuin sikiöstäkin. Maapallon alkumeressä alkueliöistä kehittyi hiljalleen kaloja. Ihminen on myös osaksi vesieläin. Mitä muuta lapsivedessä kelluva lapsi on kuin vesieläin? Voidaankin sanoa, että osan elämästämme elämme kuin kalat. Vastasyntynyt on matelija Vesieläinvaiheen jälkeen tapahtuu suuri mullistus maapallon ja pienen lapsen kehityksessä. Kalasta tulee maaeläin. Maapallolla tämä tapahtui noin 350 miljoonaa vuotta sitten, jolloin kalasta kehittyi sammakkoeläin ja sammakosta edelleen matelija. Pieni vauvakin on tavallaan matelija, sillä eihän vastasyntynyt osaa vielä kontata. Tapahtuu myös toinen merkittävä muutos. Maalla tarvitaan keuhkoja. Vesieläimet eivät välttämättä tarvitse keuhkoja, mutta maalla elettäessä vaatimukset ovat toiset kuin vedessä. Syntymä on lapselle valtaisa muutos! Yhdessä hetkessä lapsen on opittava elämään täysin uudessa ympäristössä, hengittämään ja syömään itse. Luonnossa tämä muutos on kestänyt miljoonia vuosia, mutta lapsen muutos tapahtuu muutamassa tunnissa. Eipä ihme, että puhutaan joskus syntymätraumasta. Nelijalkainen Kuuden kuukauden iässä lapsi opettelee konttaamaan. Matelijasta tulee nelijalkainen. Lapselle ja maapallon eläinlajeille avautuvat aivan uudet mahdollisuudet. Reviiri laajentuu. Nyt alkaa uusien asioiden oppiminen ja tutustuminen muihin lajeihin. Samalla syötäväksi löytyy uudenlaista ravintoa. Aivot kehittyvät. Lapsesta tulee älykkäämpi, ja hänen muistinsa kehittyy. Hän alkaa tunnistaa asioita ja oppia kokemuksistaan. Lapsi selviytyy nyt aiempaa vaativimmista asioista. Lajien syntyhistoria ja lapsen kehitys eivät kuitenkaan muistuta toisiaan ihan täydellisesti. 140 miljoonaa vuotta sitten maapallolla kehittyivät esimerkiksi lentoliskot ja linnut, mutta vauvat eivät ainakaan vielä toistaiseksi ole alkaneet lentää. Ihana tunne: seison kahdella jalalla! Ensimmäiset nelijalkaiset alkoivat varovasti nousta seisomaan kahdella jalalla muutamia miljoonia vuosia sitten. Saman tekee lapsi noin vuoden, puolentoista ikäisenä. Nyt hänelle avautuu aivan uusi maailma! Lapsen näkökenttä muuttuu kertaheitolla laajemmaksi kuin ennen. Samalla käsin tutkittava maailma laajenee huomattavasti, ja liikkuminenkin nopeutuu hämmästyttävästi. Seisomaan nouseminen ja kävelemään oppiminen on varmasti mahtava tunne pienelle lapselle, mutta merkitsee tietenkin paljon lisätyötä lapsen vanhemmille! Iloitaan siitä, että yksisoluisesta pienestä eliöstä on tullut ihminen. Maapallolla evoluutio kesti 500 miljoonaa vuotta, mutta lapsen evoluutio vain 20 kuukautta. Lue siitä, mitä todellisuudessa tapahtui Yllä on kerrottu vain lyhyesti elämän synnystä hauskan vertauksen muodossa. Halutessasi voi lukea lisää elämän synnystä esimerkiksi Suomalaisen tietosanakirjan kohdasta Elämä. |
| ||||
| |||||
